Myniksestä ja Somesta
Synnyin Mynämäellä vuonna 1984. Sen jälkeen olen seikkaillut äitini ja sisarusteni kanssa pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa aika monella eri paikkakunnalla. Olen ollut isäni kanssa aina läheinen ja päätinkin aikuisena asettua takaisin Mynämäelle.
Suunnitelmani onnistui. Tapasin lukioaikoina hulvattoman ja urheilullisen huumoriveikon, jonka kanssa pidimme yhtä lähes parinkymmenen vuoden ajan. Saimme kaksi poikaa, jotka ovat nyt teini-ikäisiä.
Myöhemmin elämässäni tapahtui valtavia muutoksia: erosimme puolisoni kanssa 16 avioliittovuoden jälkeen ja aloitin uuden elämän. Tähän uuteen elämään on kuulunut ennenkaikkea koko sitä edeltävän elämän pohdiskelu.
Aloin tehdä pohtimistani asioista sisältöä someen vuonna 2020. Kaikki lähti lähipiirin viihdyttämisestä, mutta karkasi Tiktokin myötä vanttuista pahemman kerran. Avoin tapani puhua asioista ja vastata suoraan käyttäjien kysymyksiin seksuaalisesta suuntautumisestani, sukupuoli-identiteetistäni ja aiemmasta elämästäni huumorisävytteisesti oli jotain, mitä silloin ei vielä tehty kyseisellä alustalla. Tämä poiki minulle ajansaatossa runsaasti huomiota ja menin siitä aluksi jopa hämmennyksiin. Istuin saunanlauteilla ja vastasin toimittajan kysymyksiin lehtijuttua varten.
Olin juuri valmistunut markkinointiviestinnän, myynnin ja liiketalouden ammattilaiseksi. Koulutuksesta päällimmäiseksi mieleeni jäi erään tunnetun bisnesmiehen sanat, jotka kehoittivat minua siirtymään yritysvalmentajaksi.
Meni yhteensä 3 vuotta, ennen kuin rohkenin luottaa, että minusta on siihen työhön. Sitä ennen otin aina isompia haasteita aikaisemmassa ammatissani. Suurin hidaste on ollut esiintymispelko ja jännitys.
Olen sen jälkeen harjoitellut kameralle puhumista jo usean vuoden ajan sosiaalisessa mediassa ja olen myös kokeillut innoissani kaikkea mahdollista uutta, mikä mieleen on juolahtanut aina mietelauseiden kirjoittamisesta podcastin juontamiseen.
Lopulta vuonna 2024 päätin ottaa itselleni tämän tärkeän askeleen ja ryhtyä yritysvalmentajaksi. Nyt vuonna 2025 päätin laajentaa palvelujani vihdoin myös sisällöntuottamiseen liittyvään valmennukseen.
Epästabiili huseltaja
Aina vuoteen 2024 jaksoin ihmetellä, miksi minun on vaikea saada asioita järjestymään pääni sisällä ja tarvitsen aikatauluja selvitäkseni arjen rutiineista. Selvisi, että minulla on ADHD.
Tätä aiemmin olin saanut diagnoosin epävakaasta persoonallisuushäiriöstä ja nämä kaksi yhdessä eivät olleet lainkaan hyvä juttu. Olen käynyt 3 vuoden psykoterapian, joka teki elämästäni lopulta paljon helpompaa, samoin kuin adhd-lääkityskin.
Nämä eivät kuitenkaan olleet avain onneen, sillä kaikkein tärkeintä minulle on ollut todeta, että minähän oikeasti pärjään elämässäni ja vieläpä omana itsenäni – ei mitään salaillen tai peitellen. Ei esittäen yhtään mitään, mitä en ole. Loistaessani siinä, mitä puolestaan olen.
Tämä on asia, jota haluan julistaa kaikille kovia kokeneille ja varsinkin neuroepätyypillisille ihmisille.
Mykistyvä mietiskelijä
Jottei minua olisi ihan liian helppo ymmärtää, lisätään tähän vielä asia, joka kääntää kaiken edellisen päälaelleen. Olen autismin kirjolla. Se selvisi myös vuonna 2024 adhd-tutkimusten yhteydessä. Tarvitsen runsaasti omaa tilaa ja aikaa ja säännöllisesti myös etäisyyttä ihmisiin. Nautin rauhallisesta puuhailusta, kuten kotitöistä. Siivous on ollut intohimoni ja olen ollut siivousyrittäjänä toistakymmentä vuotta. Siivotessa saa olla yksin ja tehdä pikkutarkkaa työtä.
Rakastan kirjoittamista ja käsittelen tunteitani pukemalla ne sanoiksi päiväkirjaan, Instagramissa julkaisemiini mietelauseisiin ja nyt myös lauluihin. Olen julkaissut hiljattain ensimmäisen merkittävän lyriikkani Spotifyhin. Rakastan myös tietokoneella nörtteilyä ja puuhailua: kirjanpito- ja laskentaohjelmien keksimistä, graafista suunnittelua ja kaikenlaista tutkimista.
Avoin, mutta ammattimainen!
Teen someen avointa ja aitoa sisältöä jopa haastavista hetkistäni, mutta kaikki on tarkkaan harkittua omia päämääriäni silmälläpitäen: Olla tunnettu lahjomattomasta rehellisyydestä ja vilpittömyydestä, silloinkin kun se tuo esiin minusta ”ei niin mukavia” asioita ja piirteitä tai jopa epäonnistumisia. Minulla on nauravaisen olemukseni alla myös erittäinen tulinen temperamentti.
Päivän aikana saattaa tupsahdella videoita hajoilevista roskapusseista ja ”raivoränteistä”. Ränttiä ennen on kuitenkin tehty päätös, että se on tässä kohtaa hyvä juttu. Kysyn itseltäni ennen tunnepitoisia julkaisuja kolme tärkeää kysymystä. Jos vastaukseni niihin puoltavat julkaisua, se lähtee tuhansien ihmisten nähtäville. Tämä siksi, että on hyvä olla ihmisille ihminen, ei etäinen stara, joka luo illuusiota täydellisestä elämästä. Armi Harmiton on alusta asti ollut kuitenkin myös korostuneen huoleton ja suuunniteltu fiktiivinen hahmo, mitä tulee huumorivideoihin ja autenttiseen itsevarmuuteen. Lopputulos on, että moni asia elämässäni on kääntynyt hahmoni avulla keveyeksi ja jopa hauskaksi tapahtumaksi. Suosittelen jokaiselle ihmiselle oman itsensä tietoista ”ei niin vakavasti ottamista” ja tilanteiden koomisten puolten näkemistä. Sillä tavalla välttyy epäonnistumisten tuomalta lannistuneisuudelta ja saa varmuutta kelvata myös seuraajille omana, samaistuttavana itsenään.
Otetaan tähän loppuun muutama Random Fakta musta 😛
- Olen suunnitellut Pallivahan koulun logon 12-vuotiaana. Voitin kilpailun varsin helposti, sillä 50% osallistujista ei selkeästi tiennyt että pallit tarkoittavat alueen kivistöä.
- Lapsuuden haaveammattejani olivat radiojuontaja ja näyttelijä. Leikimme veljieni ja siskoni kanssa usein radiota ja nauhoitimme ”Hentulan aamutiimiä”.
- Kun ihastun mieheen, tunnen itseni nykyään enemmän homoseksuaaliksi, kuin ihastuessani naiseen.
- Haaveilen yhä tyttölapsesta, jota en ole koskaan saanut. Mutta kissa saa riittää, koska sitäkään minulla ei ole koskaan ollut. Tai oli, mutta sekä kissanpentu, että hamsterini menehtyivät nopeasti hometalossa.
- Osaan tehdä rekkitangolla erilaisia temppuja, kuten ”munamankelin”.